Ridis – Päihdekuntoutusta rauhallisessa ja kauniissa maalaismiljöössä.

Lisää ridiksestä

Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat  Askola, Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Iitti, Järvenpää,  Karkkila, Kerava, Kouvola, Lohja, Myrskylä, Mäntsälä, Nurmijärvi, Orimattila, Pornainen, Pukkila, Tuusula, Vantaa ja Vihti.

Lisää ridiksestä

Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymän tarkoituksena on auttaa laadukkaan, kuntouttavan ja kohtuuhintaisen hoitotarjonnan avulla kuntoutukseen tulevia asiakkaita selviämään päihdeongelmastaan.  Tätä tarkoitusta varten kuntayhtymä ylläpitää Ridasjärven päihdehoitokeskusta, joka on päihdehuollon erityispalveluyksikkö. Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat  Askola, Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Iitti, Järvenpää,  Karkkila, Kerava, Kouvola, Lohja, Myrskylä, Mäntsälä, Nurmijärvi, Orimattila, Pornainen, Pukkila, Tuusula, Vantaa ja Vihti.

Ridasjärven päihdehoitokeskuksessa tapahtuvan muutokseen tähtäävän työskentelyn  yleisenä viitekehyksenä toimii voimavarakeskeisyys. Voimavarakeskeisessä työskentelyssä uskotaan asiakkaan muutoskykyyn ja jokaisesta ihmisestä löydettäviin voimaantumista edistäviin sisäisiin ja ulkoisiin resursseihin. Voimavarakeskeisessä viitekehyksessä painottuvat erityisesti ratkaisukeskeinen työote, tavoitteellisuus sekä erilaisten ongelmakohtien näkeminen haasteina ja mahdollisuutena kasvaa ihmisenä.  Lisäksi työskentely tähtää omien toiminta- ja ajatusmallien tutkimiseen ja uusien toimivien ratkaisumallien löytämiseen ja niiden harjoitteluun. Työskentelyn tavoitteena on tällä tavalla lisätä yksilön itsetuntemusta sekä arjen hallintaa sekä mahdollistaa asiakasta löytämään itselleen parempi, päihteetön huominen.

Kuntoutusprosessiin osallistuva henkilökunta muodostuu moniammatillisesta työryhmästä. Päihdehoitokeskuksessa työskentelee sekä sosiaali- että terveysalan ammattilaisia, joilla monilla vaadittavan pohjakoulutuksen lisäksi on myös monia alan lisäkoulutuksia. Lisäksi asiakkaan kuntoutumista omalla työllään ovat edesauttamassa myös muut henkilöt, kuten vertaistukiohjaajat, työtoiminnan ohjaajat kiinteistön huollossa, monipuolisesta ravitsemuksesta huolehtivat ravintohuollon työntekijät sekä taloustoimiston henkilökunta.
Lisäksi päihdehoitokeskus tekee aktiivista yhteistyötä eri sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten kanssa tarjoamalla alan opiskelijoille työharjoitteluun sisältyvää ohjausta. Päihdehoitokeskus toimii myös siviilipalveluspaikkana. Päihdehoitokeskus tekee ajoittain yhteistyötä myös eri kuntien työvoimatoimistojen ja työvoimanpalvelukeskusten kanssa toimiessaan kuntouttavan työtoiminnan mahdollistajana.

Kuntayhtymän arvot

Luottamus – Avoimuus, rehellisyys, aito kohtaaminen, asiakaslähtöisyys, luotetaan asiakkaaseen ja toisiimme.

Kunnioitus – Kukaan ei toimi toista vastaan, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, ihmisyys, yksityisyyden ja henkilökohtaisen vakaumuksen kunnioittaminen.

Vastuullisuus – Vastuu omasta työstä, hyvästä hoidosta ja työyhteisön toimivuudesta, vastuu kanssaihmisestä, vastuu ammattitaidon ylläpitämisestä ja itsensä kehittämisestä.

Inhimillinen ammatillisuus – Aito vuorovaikutus ja kuulluksi tuleminen, oikeudenmukaisuus, oikeus osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon, joustavuus ja inhimillisyys

”Työlaitoksesta nykyaikaiseksi päihdehoitolaitokseksi”

”Työlaitoksesta nykyaikaiseksi päihdehoitolaitokseksi”

Yli 90 vuotta sitten eräät Uudenmaan läänin kunnat aloittivat hankkeen, jonka lopputuloksena perustettiin vuonna 1927 Uudenmaan työlaitos, jossa oli 30 miespaikkaa ja 10 naispaikkaa. Työlaitoksen ylläpitäjä toimi Uudenmaan työlaitoksen kuntainliitto. Työlaitos ei ollut ensisijaisesti päihdehoitolaitos, vaan eräänlainen rangaistus- ja ojennuslaitos, joskaan ei vankila. Ensimmäinen ”hoidokki” työlaitokseen tuli vuonna 1929. Työlaitokseen jouduttiin monestakin syystä. Aikanaan oli mm. säännöksiä, joiden mukaan nykyistä toimeentulotukea vastaava avustus piti maksaa kunnalle aina takaisin. Jos avustuksen saaja ei tähän kyennyt, hänet määrättiin työlaitokseen työhön. Työstä saadulla palkalla lyhennettiin kunnan velkaa. Työssä joutui olemaan enimmillään kolme vuotta. Myös henkilöt, jotka eivät pystyneet/halunneet maksaa elatusapumaksuja, määrättiin työlaitokseen työhön ja palkalla maksettiin elatusapurästejä. Niinikään työlaitokseen toimitettiin ns. pahantapaisia naisia (irtolaisia) oppimaan kunnollisen ihmisen elintapoja.

Työlaitoksessa tehtiin monenlaista työtä. Pääasiassa keskityttiin maa- ja metsätaloustöihin. Viljeltiin peltoja, kasvatettiin juureksia ja vihanneksia, oli oma puutarha, saha ja jopa tiilitehdas. Työlaitos toimi hyvin omavaraisesti ja yhteydet ulkomaailmaan olivat hyvin vähäiset.

Ajan saatossa työlaitos kehittyi hoidollisempaan suuntaan ja lainsäädäntöä uudistettiin niin, että 1970-luvun lopulla työlaitosjärjestelmä lakkautettiin. Tämä merkitsi sitä, että työlaitoksesta tuli puhtaasti päihdehoitolaitos, jonka nimeksi tuli 1980 Hyvinkään huoltola, jossa oli 60 hoitopaikkaa miehille ja 20 hoitopaikkaa naisille. Huoltolan ylläpitäjän nimi muuttui Hyvinkään huoltolan kuntainliitoksi 1978 ja myöhemmin Uudenmaan päihdehuollon kuntainliitoksi 1984.

Hyvinkään huoltola nimi muutettiin vuoden 2000 alusta Ridasjärven päihdehoitokeskukseksi ja ny ykyään päihdehoitokeskuksen omistaa Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä, johon kuuluu 19 jäsenkuntaa.

Facebook & Instagram

seuraa meitä somessa